Psykedeelisen näköisin kukinnoin ilahduttava kärsimyskukka on ollut juuri niin mielenkiintoinen kuin odotinkin. Kasvi on hieman vaativa paikan ja pohjan suhteen. Kukkiakseen se tarvitsee aurinkoisen paikan, tasaisen kosteuden ja tasaisen lannoituksen.
Istutin köynnöksen isoon ruukkuun. Lekasorapohjan päälle laitoin GreenCaren kesäkukkamultaa. Vaikka kasville suositellaan viikottaista lannoitusta, on se minulla pärjännyt vähemmälläkin. Kastelen sitä kesäkuumilla tällä hetkellä päivittäin. Kerran viikossa annostelen kasteluveden mukaan vaaleanpunaista kesäkukkalannoitetta.
Tuen tai kaaren sijaan olen antanut köynnöksen valita kasvupaikkansa itse. On hauska katsoa mihin se seuraavaksi tarttuu taitavilla kiekuroillaan. Tällä hetkellä suosiossa on horisontaalinen menosuunta.
Kukat ovat auki vain hetken kerrallaan. Siksi tätä pitää käydä moikkaamassa päivittäin. Niin katsomisen arvoiset kukinnot ovat.
*postaus on tehty yhteistyössä GreenCaren kanssa*
Muistan lapsuudesta, kun Äidin kanssa menimme naapuriin katsomaan, kun naapurin rouva oli saanut kärsimyskukan kukkimaan..:)
VastaaPoistaMullakin on joku hämärä mielikuva, että kukka on jo kaukaa menneisyydestä tuttu. JOtenkin sellainen kutina, että tämä oli jollakin huonekasvina ja kesät parvekkeella.
PoistaSe on kyllä kaunis. Mulla on myös joku laji, ei ole koskaan kukkinut. On niin iso, etten saa enää ulos. Pitäis raskia leikata ;)
VastaaPoistaEli sulla on se sisällä. Vaatii kukkiakseen paljon aurinkoa.Tämän voi kyllä leikata keväällä. Mäkin taidan siirtää sisälle kohta puolin.
PoistaKaunis! Ostin joskus äidilleni äitienpäivälahjaksi kärsimyskukan, mikä kukki monet vuodet.
VastaaPoistaTästä on jotankin hirveän vaikea kaivaa kokemuksia, vaikka kukka ei ole mitenkään harvinainen. Voi kun tästä saisi monivuotisen ilon.
PoistaMulla kärsimyskukka on sisällä köynnöksenä, ei ole koskaan kukkinut, mutta kiipeää kivasti verhoa pitkin kohti katoa:)
VastaaPoista