Koulujen taas alettua on arki etsinyt uusia uomia. Kuopuksenkin aloittessa koulutaipaleensa, ei meidän perheessä ole enää alle kouluikäisiä. Yllätyin siitä miten kummalliselta se tuntuu. Ei enää niin kovin pieniä. Perheen elämä on kiireisintä ikinä kaikkine harrastuksiin kuskaamisineen. Samaan aikaan niitä omia hetkiä löytyy yhä enemmän, kun lapset huitelevat kavereidensa kanssa.
Sellaista aikaa jolloin ehtii kerätä kaksi ämpärillistä mustikkaa ja riittävästi herukoita pakkaseen. Tämä tuli aivan puun takaa. Olen ottanut sen ilolla vastaan.
Mutta sitten on se kontaktimuovi. Miten siitä selviää?
Voi, nuo viimeiset lauseet saivat kyllä kaiken myötätunnon.
VastaaPoistaJoskus naapurin naisten kanssa puhuttiin, että äideille tarttis myöntää kirjanpäälystys lomaa. En tajua, miten suurperheiden äidit ehtivät kaikki kirjat päälystää.
Nykyään onneksi lapset päälystävät jo itse kirjansa. Olen meinaan muutaman kirjan menneinä vuosina. :)
Nauti omista hetkistäsi! <3
Siis olen pilannut muutaman kirjan menneinä vuosina.
PoistaMä olen sellainen näpertäjä ja hifistelijä, että kuplan kuplaa ei saa jäädä. Siinä on kaikki kädet ja jalat ja mielenterveys käytössä. Ja sitten kun sieltä tulee niitä nippanappa kasassa pysyviä repaleisia käytettyjä kirjoja... Eilenkin meni koko ilta, kun yhtä kirjaa korjasin sivu kerrallaan :D
PoistaEi siitä selviä. Vielä kamalampi kapistus kuin sukkahousut kesän jälkeen. Nauti, olet sen ansainnut! <3
VastaaPoistaTotta! Sukkahousut on kyllä kaiken pahuuden ilmentymä :D
PoistaElämä helpottaa kyllä hirveästi, kun ei tarvitse käydä päiväkodin kautta. Ei pestä kurahousuja eikä muistaa palauttaa lippulappuja :) Eilen laitoin kuopuksen kirjoihin kontaktimuovit ja kritisoin ääneen kuinka typerää ja epäekologista on kontaktoida tehtäväkirjat. Niitä ei kierrätetä ja kannet kestävät ilman muoviakin lukukauden. "Mut kun ope käski" sanoi kuopus. "Kyllä äiti päällystää", sanoin, "mut aion ottaa tän koululla puheeksi". :)
VastaaPoistaMeillä ei tahdo esikoisella kestää kirjat edes muovineen. Selkeästi lapsesta riippuv homma. Mä haen ja vien kuopuksen kouluun pidemmän matkan takia. Ja musta tuntuu, että se sähköpostitulva on vähintään yhtä paha kuin lippulappu-show. Siinä mä kyllä reputin kirkkaasti. Aina myöhässä joka ainoa lappu...
PoistaViime vuonna satuin katsomaan aamuteeveetä (jota en muuten koskaan katso) ja siinä näytettiin rautalangasta vääntäen miten kontaktimuovi laitetaan. Ja olen onnistunut sen jälkeen joka kerta! Sekin auttaa että ostaa kunnon paksua muovia vaikka se maksaa enemmän, helpottaa nimittäin työtä huomattavasti.
VastaaPoistaOlen huomannut, että niissä on eroja! Mä arvasin, että jossain on ihan oikea manuaali tohon hommaan. Se vain on unohdettu jakaa kaikille :D
PoistaTaidan olla outolintu, kun todellakin tykkään kontktoida kirjoja. Paksulla muovilla onnistuu parhaiten, kuten Katjakin vinkkasi. Onnea rutistukseen. Harjoitus tässäkin lajissa tekee mestarin :)
VastaaPoistaOon mäkin aika hyvä, mutta jessus se puhinan ja kiroamisen määrä :D
PoistaVoi juuri ihmettelin smaa! Voihan kontaktimuovi! Kirjat ovat onnistuneet ihan hyvin, mutta voihan vihkojen vihkot ja kontaktimuovit! Miten kummassa tosiaan rypyiltä säästyy.... Meilläkin nro2 aloitti ekaluokan ja sydämessä jotain muljahtaa samaan aikaan kuin ilahtuu kuinka reippaita koululaiset jo ovatkaan....
VastaaPoistaVihkot tosiaan on vaikeimpia! Ihana vaihe kuitenkin. Niin isoja, että ovat reippaita, mutta niin pieniä, että seura kelpaa vielä :D
PoistaAika masentava postaus...
VastaaPoistaBlogi on pala elämääni. Siihen kuuluuvat ilot, onnistumiset ja sitten nämä masentavat postaukset :D
PoistaOnneksi minun aikanani kirjat päällystettiin paperilla.
VastaaPoistatsemppiä!
Nyt ei saa käyttää edes värillistä muovia :D Aikansa kutakin :D
PoistaKyllä inhosinkin kontaktimuovisulkeisia. Nyt niitä ei enää ole ollut vuosiin. Jokaisella elämänvaiheella on omat hyvät ja huonot puolensa. Aika hyvin, jollei sen kummempia negatiivisia ongelmia kuin kontaktimuovi.
VastaaPoistaSamaa mieltä. Murheita suurin on aika pieni :D
PoistaMinä olen kontaktimuovihifistelijä. Ensinnäkin muovin on parasta olla laadukasta koska sillä ohuella ja samella muovilla ei tule kuin suttua. Ja kuplia ei saa jäädä, piste. Kaikki kirjat on päällystetty mitään kotiin on tuota, paitsi että isomman (14 v.) kirjoja ei ole näkynyt kyllä useampaan vuoteen. Päällystän myös osan vihkoista :)
VastaaPoistaNyt kun kontaktimyovi loppui kesken, tarjosin että jos päällystetään tälläisellä paperilla? Lapsi katsoi minua kuin mielenvikaista "Siis mitä? Ai että tolla paperilla päällystetään tämä? Että tämä kuva ei sitten näy? No ei käy". Aha, selvä -mennään ostamaan lisää kontaktimuovia. Itse muistan että päällystin itse monet vihot julisteilla että olivat kivemman näköisiä...
Mutta tosiaan nyt meillä on toinen vuosi kun on vain koululaisia perheessä ja on niin eri meinki, ollaan sellainen aikusperhe melkein :D Noin vaan voidaan päättää lähteä vaikka miehen kanssa syömään ulos ja lapset voivat sen aikaan olla kotona- wau.
Kontaktimuovi herättää suuria tunteita! Mäkin päällystin vihkot julisteilla ja paperilla varsinkin yläasteella. Mutta me nyt ollaankin jo dinosauruksia. Hyvälaatuista muovia sen olla pitää :D
PoistaPienet kuplat ei haittaa;) ja kannattaa ostaa sitä psksumpaa kontaktimuovia, on paljon helpompaa...
VastaaPoistaMikä äiti-salaliitto tämä on, että kaikki tietävät paksun muovin olevan parempaa? :D
PoistaKiva, että sait omia marjaisia hengähdyshetkiä :) Minä ostan aina halvinta kontaktimuovia ja teen päällystykset nopeasti ja jos kupruja jää niin parasta on opettaa lapsetkin sietämään niitä. Niitä kupruja kun elämässä riittää muutenkin. Tsemppiä teille koulutielle ja uudenlaiseen arkeen!
VastaaPoistaKiitos :) Muovi herättää tunteita ja kupruja :D
PoistaKirjat ja kontaktimuovi vielä sujuu jotenkin, mutta ne vihot. Ai, kamalaa. On kuitenkin vanhempia, jotka nauttivat päällystämisestä. Pitää ehkä ensi vuonna ostaa muovituspalvelu joltain.. ;)
VastaaPoistaOlen nauttinut koululaisten äitinä olemisesta (ilman päiväkoti-ikäisiä) nyt toista vuotta (kuopus meni tokalle). On tässä helpommat puolet. Toisesta päästä murkkuikä (esikoinen) alkaa kolkutella, joten ei tässä kamalan helpolla kohta pääse.
Se murkkuikä on sitten taas uudenlainen arki sekin. En odota innolla, mutta otan sen suoraselkäisenä vastaan :)
PoistaVieläkö vanhempia kiusataan kontaktimuovin kanssa :)
VastaaPoistaEikö voitaisi palata paperointiin, saisi kauniit kannet.