Olin alle kolmikymppinen, noviisi omakotiasuja, kun ostimme talon. Jonka mukana tuli piha. Iso piha. Ja isot puut. Ja kun syksy tuli, toi se mukanaan lehtiä. Sikana lehtiä.
Kyllä mä moneen otteeseen mietin, että minne mä tämän kaiken tungen?! Taitojen karttuessa on tuska vähentynyt. Nyt on iso kolmijakoinen lehtikakompostori, pari lehtikehikkoa, avokompostiläjä risuille ja nippu hyviä konsteja.
Isot vaahteranlehdet eivät niin helpolla kompostoidu. Tungen vuosittain niitä jätesäkkeihin, jotka kiikutan talousrakennuksen taakse. Tiiviissä pussissa kompostoituminen on yllättävän nopeaa. Keväällä se on jo muhjua, jota voi levittää kukkapenkin katteiksi. Muhju katoaa kyllä suht vikkelään. Parin vuoden päästä kama on jo melko hyvää. Ei multaa, mutta jo pitkälle kompostoitunutta. Muista jättää pussiin suu hieman raolleen, niin hajottajat löytävät sisään.
Nyt jo naurattaa miten hartaasti haravoin nurmialueita ensimmäisinä vuosina. Tänä vuonna en ole tehnyt sitä kertaakaan. Ne ajetaan nurmikonleikkurilla. Myös nurtsi on pysynyt elinvoimaisempana, kun haravointi lopetettiin. Pintakompostointi on ihan parasta!
Ja enää en haravoi millään ritsalla. Risat vaihtuvat nopeasti uusiin ja haravoita pitää ammattimaisella hukkaajalla olla useampi ja mieluiten erilaisia. Fiskarsin jättiharavalla tulee valmista nopeasti. En myöskään tiennyt tarvitsevani puutarhasäkkiä, mutta tämä on ihan paras kivikon syyssivouksessa, jonne kottarit eivät hyvin mahdu.
Kyllä välineurheilu on joskus ihan perusteltua.
Juuri näin se on - kasvijätekomposti on oikea puutarhan ydin, sinne kaikki päätyy ja sieltä taas kaikki lähtee puutarhan hyväksi. Karkeakin komposti kukkapenkissä houkuttelee maahan kastematoja rakennetta möyhimään! Komposti kunniaan!
VastaaPoistaMiksaan myös puolivalmista kompostia pussimultaan. Karkeakin kama häviää yllättävän hyvin. Kokeilemalla oppii oikean tatsin hommaan :)
PoistaHyvä kikka vaahteranlehdille, taidankin siirtää ne kehikosta säkkeihin. Tykkään haravoinnista ja lehtipuun lehdistä saa hyvää talvisuojaa kasvimaalle. Meillä jos jättää lehtikerroksen talveksi, myyrät mylläävät nurmikon kynnökselle etsiessään herkullisia matoja.
VastaaPoistaVaahteranlehdet ovat hankalia. Ilmavaan kehikkoon en enää yritä edes laittaa. Puiseen kehikkoon päätyy osa.
PoistaMeillä ei taida sitten juuri olla myyriä. Kop kop... :)
Kiitos muovisäkkivinkistä! Minäkin jätän lehdet nurmikolle ja ne sitten aikanaan ajetaan silpuksi leikkurilla. Samoin jätän tai silppuan pienemmiksi kukkien varret kukkaistutusten katteeksi.
VastaaPoistaSamoin. Sen teen kyllä vasta keväällä. Siinä on melkoinen duuni! Inhoan tosin limaiseksi muuttuvia kasveja, kuten kuunliljaa. Yök!
PoistaMinä pistän harvaointijätteet kasvimaalle, vaahteran lehdet laitan marjapensaiden alle, sinne häviävät. Tosin harakat kävät innokkaasti kääntelemässä lehtiä.
VastaaPoistaMä pistän kasvimaalle koivunlehtiä. Meillä kulkee pihalla kevyt tuulisola, mikä tekee sen, että pensaiden alta lehdet lentävät aina parkkipaikalle. En jaksa sitä enää. Menköön pussiin :D
PoistaOlet oikeassa, todella paljon tulee lehtijätettä ja myös muuta puutarhajätettä syksyisin. Lehtiä tulee paljon, vaikka tontiltamme on kaadettu useitakin puita viime vuosien aikana. Meidän kyllä pitää kuljettaa kaatopaikalle puutarhajätepusseja, kun ei oikein mahdu mihinkään.
VastaaPoistaMeille lentää myös naapurin isojen saarnien ja vaahteroiden lehdet. Ei auta vaikka omia kaataisi enemmän. Osa saisi kyllä lähteä täältäkin. Sitä ei voi tajuta miten paljon lehteä täysikasvuinen vaahtera tai koivu pukkaa. No nyt on kokemusta :D
PoistaHyvä tietää, että vaahteran lehdet maatuu nopeampaa säkeissä. Tein niistä tänä syksynä ruohonleikkurilla silppua valkosipulien päälle. Saas nähdä pysyykö paikallaan vai lentääkö taivaan tuuliin.
VastaaPoistaOnneksi on kompostit jotka muuttavat lehdet muhevaksi mullaksi.
VastaaPoistakannattaa siis ahertaa ja täyttää kaikki kehikot.
Meillä on lukuisia vaahteroita omalla tontilla ja naapurissa toinen mokoma. Lehtiä siis enemmän kuin tuo sinun sikana. Nurtsilta niitä on pakko haravoida, sillä ruohonleikkuri ei enää paksuun massaan pysty ja sen massan alle kyllä nurtsikin jo mätänee. Ensimmäiset lehdet yleensä nujerran ruohonleikkurilla, mutta viimeiset on sitten haravoitava. Taidan testata tuota jätesäkkisysteemiä. Säkit siis "saunan taakse" - ei ammuttavaksi, vaan kompostoitumaan.
VastaaPoistaMeillä ei onneksi ole vaahteria, mutta koivuja on ja niiden lehdet kootaan kasaan lehtipuhaltimella. Sitten lehdet vain kompostiin muun puutarhajätteen kanssa kerroksittain maatumaan. Tuota säkkikonstia olen joskus myös itse kokeillut lähinnä turppaiden osalta.
VastaaPoistaOlen jätesäkittänyt hyvin tuloksin:)
VastaaPoistaNiin tuttua :)
VastaaPoistaTuli aikoinaan ostettua talo, talvella. Tuli kevät. Ja sitten se syksy :)
Haravoin vaahteranlehtiä pää hiessä parina ensimmäisenä vuotena pihan perältä, kunnes kerran ne jäivät lojumaan ja seuraavan kevään koittaessa ei mennyt kauaa kun ne olivat hokkus pokkus poissa... :) Sen koommin en ole niitä haravoinut.
Kyllä haravalle riittää töitä edelleenkin, vaikka puita on kaatunut reippaasti alkuajoista. Tammenlehtiäkin saa haravoida joulukuulle saakka :D Lehtikasoja kokoan pihan perälle (pois silmistä) vieri viereen, kummasti katoavat.
Kiitos, hyviä vinkkejä. Meillä ei vielä oikeaa kompostia ole niin pitääpä kokeilla tuota mustaa säkkiä :)
VastaaPoistaEi se säkkinään autuaaksi tee, mutta puolivalmista tulee yllättävän nopsaa :)
VastaaPoistaTervetuloa Väkertäjä blogiin :)