En taatusti ole ainoa, joka viime syksynä yllätyksiä itselleen istutti. Joka syksyinen sipulien piilotus tuntuu niin irralliselta suhteessa kevään kukintaa, koska odottavan aika on niin pitkä. Ja joka kevät muistan miksi tätä hommaa teen. Kun ne kaikki vihdoin avautuvat ei voi kuin huokailla onnesta. Tänä keväänä on odotettavissa valkoisia, liiloja, violetteja ja vaaleanpunaisia tulppuja kerrattuina, tavallisina ja liljankukkaisina. Jälkimmäisiä odotan aina eniten.
*huokaus*
Juuri viikonloppuna, kun pihavajassa etsin havuille suojakankaita, sattui silmiini nippu tyhjiä kukkasipulipusseja. Syksyllä ajattelin sipuleita piilottaessa, että kyllähän minä ilman "karttaakin" muistan, mihin mitäkin istuttelin ja piilotin. Totinen tosiaasia on se, että nyt minulla ei ole harmainta aavistusta, mitä mistäkin putkahtaa - sitäpä siis jännityksellä saa nyt odotella :)
VastaaPoistaMulla käy joka vuosi sama homma. Ei niitä voi muistaa, jos jonku 200 sipulia upottaa. Kirjoitin kuitenkin lajikkeet muistiin. Se on jo suuri voitto sekin.
PoistaHuokaus... <3
VastaaPoistaSyksyllä ei motivaatio ole tosiaan korkeimmillaan sipulien suhteen. Mutta kohta ne möyrimiset palkitaan.
Ei huvita yhtää silloin. Upotin ne myös tod näk liian aikaisin. Täytyy toivoa, että onnistuvat silti. Oli niin kivat lajikkeetkin.
PoistaIhania<3 On tässä tullut unelmoitua viime syksyn piilotusten tuloksista muutamaan otteeseen ihan yöunissa, kertoo ehkä odotukseni määrästä :D
VastaaPoistaMunkin piti mennä kuvia läräämään, kun kuume nousi tarpeeksi korkealle. Ymmärrän unesi hyvin :D
PoistaJoka syksy sitä tuskailee sipulien kanssa, kun ei enää yhtään jaksaisi kykkiä ja kuopia. Kevään koittaessa on onnellinen jokaisesta tulpusta, jonka sitten kuitenkin jaksoi maahan tunkea. Kunpa sen ilon saisi tallennettua purkkiin ja avaisi syksyn tullen päästäkseen taas istutusfiilikseen.
VastaaPoistaSama homma. Eniten risoo tunkutäydet perennapenkit, jotka on loppukesästä jättimäisen tiiviistä. Sinne sitten jonnekin työntää sipuleita. Mutta joka kesä se palkitaan.
PoistaIhania unelmia!
VastaaPoistaJoskus innostuin ostamaan monta pussia kevät sipuleita. Hiki hatussa sitten kylvin sipuleita maahan itseäni manaillen! Silloin homma lähti vähän käsistä! Mutta keväällä kova uurastus palkittiin, kukkaloisto oli mahtava. Tekisin saman urakan silti uudestaan!
VastaaPoistaMä laitan joka vuosi, koska osa sipuleista taantuu taatusti. Nostin myös melko satsin sipuleita ylös lepäämään kesän ajaksi, kun ne eivät kukkineet. Saa nähdä auttoiko.
PoistaAi harmi ettei mulla jostain syystä kuvat näkyneet. Mulla on muutamia satoja (!!) sipuleita jääkaapissa, unohdin kertakaikkiaan syyskiireissäni istuttaa ne ja löysin kuistin nurkasta ne kun maa oli jo ihan jäässä. Työnsin jääkaappiin ja toivon, että ne saa vielä elämään kun laittaa keväällä maahan. Ei mitään hajua, voiko niin tehdä, mutta kohtapa senkin tietää. Osa ainakin työntää jo piippaa, kai ne elossa ovat, ainakin osa. Kukinnan menettää kyllä tältä keväältä, mutta tuleehan keväitä! :)
VastaaPoistaLaita ne nyt ruukkuun. En tosin tiedä mitä jääkaappi niile on tehnyt. Ne saattavat kuivahtaa kesän aikana. Eli maahan tai ruukkuun vaan!
PoistaHmm, ei taida ruukut riittää! :D No voisin tietysti ottaa muutaman sipulin kustakin satsista kokeeksi multaan.
PoistaJaan Betweenin ajatukset, innoissani sipuleita ostan, mutta sitten niiden istutus, kevään voimalla saan ne kuitenkin kaikki maahan ja sitten hamstraan lisää alesipuleita. Tulppuja en paljon laita koska meillä on myyriä, kissat eivät ihan kaikkia saa metsästettyä, mutta narskuja ja pikkusipuleita laitan niin kukkamaille kuin nurmikollekin. Nurmikolle on helppo laitella kun on sopiva pieni rautakanki, jolla saa reijän ja sinne vain sipuli ja multaa päälle, tulee nurmikkokin ilmastoitua samalla :D
VastaaPoistaPian alkaa sipulikukkahuuman aika ja syksyinen aherrus palkitaan!
Mä hamstrasin pari vuotta sitten järkyn määrän alesipuleita. Pahin oli krookuksen pikkusipulit joita oli yhdessä pussissa sata. Lopulta mätin niitä kouralla kuoppaan. Nyt hahmotan jo rajani nykyään :D
PoistaJust se, syksyn istuttamisen irrallisuus kukinnasta. Laittaa nyt kasvukauden lopuksi jotain maahan mistä nautitaan vasta keväällä. Mutta keväällä saa palkkion jos syksyllä jaksaa vielä vähän nipistää voimia sipuleiden istuttamiseen. Viimeksi laitoin hyvin vähän tulppaaneja, ne ei oikein viihdy meillä. Tai luulin laittaneeni vähän, kävin pakkaukset juuri läpi ja oho, onhan niitä tulppaanejakin. Joissain jo piipot näkyvissä kun kävin tänään tarkistamassa.
VastaaPoistaSe on kyllä kertakaikkiaan irrallista hommaa. Toisaalta tykkään siitä, että jos ympäri vuoden tekee jotain, niin koko ajan tulee myös niitä palkintoja. Nyt on taas perennan siemenet itämässä. Ja viime vuonna kylvetyt puolestaan tänä vuonna ekaa kertaa. Minä niin tykkään näistä puutarhan sykleistä!
PoistaIhanuuksia odottavan aika on pitkä. Tulput nakkelin maahan takuulla liian varhain enkä varmaankaan niin syvään kuin olisi pitänyt. Jännityksellä odotan, mistä ja mitä mahtaakaan nousta. Ensi syksyllä tartun toimeen hieman paremmin tiedoin.
VastaaPoistaViime syksy oli pitkään kumman lämmin. Yleensä tulput ovat ainakin mulla nousseet aina. Vain kerran oli muutama maistunut myyrille.
PoistaKyllä kevät on mukavaa odotuksen aikaa. On niin monia asioita joita odottaa, mm lumen sulaminen, maan paljastuminen, taimien kasvaminen ja tietysti tulppaanit. Levollista pääsiäistä!
VastaaPoistaSama täällä! Mä jo katselin pihaa sillä silmällä, että voisko noita sulaneita laikkuja jo alkaa siivota :D
Poistajeps, sama mielessä minullakin:) Enkä taas muista, mitä ja minne istutin, D!
VastaaPoistaMulla on suurin piirtein hanskassa, kun keskitin sipulit lähinnä pariin penkkiin ja yritin hädissäni jotain värisekoitusta saada aikaiseksi :D Ja kevät viimeistään kertoo missä sipulit ovat talvensa viettäneet :D
PoistaKumpa nyt vaan tämä lämpö sulattaisi lumet pois, niin pääsisi pihalle piippoja etsimään ja myöhemmin kukkia ihailemaan. Aurinkoista pääsiäistä sinulle.
VastaaPoista