Köynnöskranssilla väriä talveen

Köynnökset ovat helppoja kranssimateriaaleja. Et tarvise kuin kranssipannan ja pitkiä köynnöksen pätkiä. Käytin omaani kelloköynnöstä, joka on kukkinut tänä vuonna marraskuulle saakka. Se ei näyttänyt ottavan nokkiinsa edes ensilumesta. 

Nyt oli kuitenkin aika viedä kelloköynnös talvetukseen. Lyhensin monimetristä köynnöstä ronskilla kädellä ja hyödynsin pätkät kranssiin. Ja voiko olla tämän kauniimpi? Purppuraa, häivähdys vihreää ja hieman vanhaa roosaa. Juuri tällaiset boheemit ja rennot tekeleet ovat niitä kaikkein kauneimpia.

Kahvi höyrysi vilpoisessa kelissä kun kiedoin kranssia kasaan. Köynnökset ovat siitä käteviä, että pätkät ovar usein niin pitkiä, että niitä ei tarvitse sitoa. Riittää kun kieputtaa köynnöstä pannan ympärille. Hieman tahmeat kärhet nappaat mukavasti toisiinsa kiinni ja kranssi pysyy kauniisti kasassa.

Pantoja saa lähes jokaisesta isommasta marketista ja askarteluliikkestä. Näitä on kuitenkin niin helppo kieputella ympyräksi, että en viitsi maksaa niistä. Materiaaliksi käy oikeastaa mikä vain suht tuore ja taipuisa oksa kuten koivun tai pajun vitsat.

Kelloköynnöksessä on väriensä vuoksi jotain vanhahtavaa ja romanttista. Lehtimateriaali ja kukinnot eivät nuupahda helposti, mikä tekee köynnöksestä ylivertaisen leikon.

Värinsä vuoksi se on kuin tehty kanervien pariksi. Tähän aikaan vuodesta kaikki purppura ja marjapuuron sävyt sykähdyttävät.

Aurinkoista torstaita! Kyllä meitä nyt hellitään.