Jos suinkin mahdollista olisin rakentanut kasvihuoneemme tasamaalle. Rinteessä - myös loivassa - asiat mutkistuvat huomattavasti. Laskettavaa, mittailtavaa ja suunniteltavaa on huomattavasti enemmän. Sanomattakin selvää, että vatupassi oli pian uusin paras ystäväni. Meillä kuviota helpotti rinteen yläreunan tasamaa. Ylhäältä ei ole luvassa kovia vesivalumia.
Meillä rinne on alapihalla melko loiva. Siitä huolimatta korkeuseroa on kasvihuoneen toiselta sivulta tontin laitaan lähes metri. Uuden maan tuominen tontin reunaan tasauksen vuoksi ei ole aina mahdollista. Monesti kaavassa on säädetty missä korossa tontin reuna saa olla. Meillä asiaa mutkisti hyvinvoiva taikinamarja-aita. Hyvin harva kasvi kestää sitä, että niiden juurelle pakataan metrin verran maata. Silloin kannattaa harkita, voiko rakenteilla helpottaa asiaa. Muuri lienee se tyypillisin ratkaisu. Se tuntui kuitenkin tähän tarpeeseen jo kustannuksien vuoksi ylimitoitetulta. En myöskään halunnut, että keittiöpuutarhan hieman kotikutoinen ilme kärsii. Ratkaisimme korkeuseron kasvulavalla, joka kiertäää kasvihuoneen takaa L-muotoisena. Parhaiten rakenteen hahmottaa kuvista. Jos teet korkean kasvulavan, jota vasten pakkautuu soramursketta (kasvihuoneen pohjat), kannattaa lava tukea monesta kohtaa pystytolpilla. Se saa lavan pysymään muodossaan paremmin. Puuta vasten painuva maa painaa paljon.
Kotikutoisuuden nimissä ja spontaanilla luonteella varustettuna rakentelin kiveykset ja portaat ihan itse fiiliksen mukaan paikoillaan. Kun muutakaan ei ollut käsillä, tein puuportaat siirtolavoista, jotka sahasin 2/3 lavan kokoiseksi. Käsittelemättömän puun sudin Osmo Colourin EcoGarden sarjan mustalla (nyt tosin hiekkapölyn peitossa). Kasvihuoneen huoltopolulle pääsee kiviportaita. Ylijääneet nupukivet ja suuret laatat sopivat hommaan. Rinteeseen toin reilusti kivituhkaa ja päällystin sen seulanpääkivillä. Kivituhkan avulla sain mutoiltua profiilin hieman pyöreäksi ja pulleaksi. Pyöreät kivet ovat tosi käteviä, kun pitää muotoilla epämääräisiä rinteessä olevia alueita. Reunan rajasin nurmesta maatiilillä. Maatiiliin palaan vielä myöhemminkin, kun on aika latoa kasvihuoneen lattia.
Oman pihan projekteissa olen melko rennnonletkeä. Riittää kun tulee sinne päin siistiä ja kunnollista. Itse rakentelu on harrastus ja hyvän mielen juttu. Jokainen paikalleen asettuva kivi on aina ilon aihe. Boheemit rakenteet pehmentävät mukavasti Juliana Juniorin valmiin kasvihuoneen ilmettä. Juuri sopiva yhdistelmä meille.
Tästä hyvä jatkaa. Mielessä siintää jo seuraava projekti kasvihuoneen taakse. Vielä neuvotellaan tosin lasten kanssa, kuinka kauan hyvin vähällä käytöllä olevaa leikkipaikkaa säästellään.
Ihanaa viikonloppua!
Rinteessä on myös etuja, ei jää vesi seisomaan. Se on meillä savisen tasamaan omistajilla ongelma. Maatiilet, niistä kuulen mielelläni lisää.
VastaaPoistaMaatiilisä teen oman postauksensa. Ne ovat jo saapuneet ja niin superihanat ettei tosikaan!
PoistaKasvihuone näyttää siltä kuin se olisi aina ollut tuossa, niin hyvin se sopii muuhun ympäristöön. Maatiilet (?), niistä jään odottamaan lisätietoja.
VastaaPoistaNiinhän se aina menee, kun laittaa ympärille jotain. Joka kerta yhtä ilahduttavaa ja yllättävää :) Ja maatiilet tosiaan! Ihan uusia, ulkokäyttöön tarkoitettuja hajoamattomia tiilejä. Uskon, että moni muukin innostuu.
Poista