Puutarha on parissa viikossa muuttunut aivan toisen näköiseksi kahden suuren daaliapenkin puhjettua kukkaan. Suuret ja värikkäät kukinnot ovat niin näyttäviä, että ne näkyvät joka puolelle. Ooooh!
Käyn laskemassa auenneet nuput joka aamu ja huokailen onnesta, kun joku uusi lajike on alkanut kukkia. Halusin kaikenlaisia daalioita joten piha kukkiin nyt valkoisen, vaalenapunaisen, purppuran, keltaisen ja persikan eri sävyissä.
Osa daalioista kasvaa kasvihuoneen takana pitkässä lavassa. Kaverina sillä on jättiverbenoita, jotka vasta aloittelevat kukintaa ja latva-artisokka, joka näyttää keskittyvän pelkkään lehtien kasvatukseen.
Tummaakin tummemmat purppurat ja keltaiset kuuluvat ehdottomasti elokuun puutarhaan. Väriä ei tunnu voivan olla liikaa. Kuvaan ja ihastelen näitä kaunokaisia joka solullani. Loppukesän puutarha on ihanan värinen tapa heipata kasvukaudelle.
Vaikka sadetta piisaa ainakin meillä, pilkahtelee valo aina välissä. Päivisin on yhä lämmintä, mutta aamujen kirpsakkuuskaan ei haittaa, koska yhä kukkii pitkään.
Ihanaa keskiviikkoa!
Ooh, mitä sävyjä! <3
VastaaPoistaTäälläkin ollaan ihan sekaisin daalioista. Tai ollaan kyllä aina oltu. Vuosia sitten, kun daaliat olivat aivan out-kasveja, minulla oli silti niitä. Olin saanut mummoltani kirkkaanpunaisia ja keltaisia daalian mukuloita, joita vaalin vuodesta toiseen. Myöhemmin annoin nuo kirkkaat äidilleni ja haalin enemmän omalta tuntuvia sävyjä.
Daalioissa on jotenkin ihanaa ulkonäön lisäksi sekin, että niihin syntyy äkkiä tunnesiteitä, kun mukoloita voi jakaa ja säilyttää vuodesta toiseen. On ihana, kun ne muistuttavat jostakin ystävästä tai perheenjäsenestä. Naapurillani oli daalia, jonka mukulat olivat kulkeutuneet alunperin evakkomatkalla tänne. Sellaisen daalian vaaliminen on jo tosi arvokasta.
Ja helppojakin ne ovat. Minä lykkään ne syksyn tullen vaan autotalliin pahvilaatikossa ja that´s it. Hyvin ovat selvinneet vuodesta toiseen, ilman mitään vaikeita turve- tai hiekkaviritelmiä.
Mä toivon, että saan nämä naapurin maakellaariin. En ole juurikaan viritellyt itsekään. Kyllä sieltä aina iso osa ponnistaa. Eivät kyllä ole vaikeita. Mä tykkään värikkäistä. Lämpimän keltainen ja kirkkaanpunainen lienevät ainoat joita en ole itsekään valinnut.
PoistaOhhoh! Mitä herkkuja! Ennen en pitänyt daalioista, mutta kuitenkin niitä on kertrynyt. Pitäisi niissäkin olla rohkeampi väreissä. Sinun värivalikoimasi on ihana! Pitääkö sitä tehdä erikseen daaliapenkki, unikkopenkki, punahattupenkki jne.. jne...
VastaaPoistaMulla on parissa perenna- ja heinäpenkissä aukko johon voi laittaa kesäkukkia ja / tai daalioita. Nyt tein tänä vuonna pari uutta penkkiä joissa on vaan daalioita. On kyllä elämys, kun kukkivat. Ja värejä vaan! Kylmät ja vaaleat keltaiset toimivat daalioissa loistavasti!
PoistaHei,
VastaaPoistaTäällä myös yksi daalijoiden vaalija tai meillä tutummin puhutaan joriineista. Saimme talon oston yhteydessä joriinipenkin jonka mukuloita olen nyt hoidellut 20 vuotta. Laitan ne yhä samaan paikkaan joka vuosi :). Niihin on tosiaan jo tullut vahva tunneside.
-Marjatta-
Ihana kaupantekijäinen :) Naapurin nuoripari sai myös samanlaisen upean joriinipenkin kaupan päälle ja kyllä on upea ja ihana lisä muistojen sarjaan omaa kotia rakentaessa.
PoistaDaalioita siis nyt taas kasvatetaan, sehän oli tässä muutama vuosi sitten mummeleiden juttu.
VastaaPoistaMinulla on kesäkodissa kasvamassa viitisentoista juurakkoa ja vaikka keväällä melko ronskilla kädellä niitä käsittelin ja joitain lehtikompostiin heittelin. Nyt näyttää sielläkin muutama urhea nostavan vartensa ylös ja ilmeisesti ne syksyllä sieltäkin otan talteen.
Esikasvatatko sinä juurakoita vai laitatko ne suoraan maahan?
Minä olen tehnyt molempia ja tulos on melkein sama mutta mielestäni se riippuu niin kevään lämmöstä ja sateista.
Daaliat ovat helppoja mutta toisaaltaan myös työläitä ja varsinkin näin kun ei aina ole siellä paikan päällä ja kevään hallat ovat niin arvaamattomia, peitänkö vai ei ja onko maa liian kuivaa ja pitäisikö myös harsojen alle kastella. Tänä keväänä daaliani kärsivät sekä kylmyydestä, että kuivuudesta.
Mä laitan aina suoraan maahan. Vuosia sitten esikasvatin ja daaliat olivat valtavia tilaa vieviä rötköjä sisällä ja ulkona lopputulos lähes sama. En koe vaivan väärtiksi. Tykkään hoitaa tämän homman helposti. En suojannut, mutta harkitsin harsoja kyllä. Harsojen kanssa kanssa kastelen aina. Kastelin keväällä kuitenkin paljon, koska se tuo myös hieman lisää lämpöä. Meillä tuuli on kuivattanut puutarhaa tänä vuonna paljon.
PoistaKauniin värisiä daalioita sinulla on. Minullakin on runsaasti daalioita mutta kaikki ovat niitä perinteisiä keltaisia. Ostin alkukesästä Madeiralta vaikka minkävärisiä daalian mukuloita, mutta ne eivät ennätä kukkia.
VastaaPoistaToivottavasti saat tuliaiset talvetettua. Onhan näistä onneksi iloa vuosiksi.
PoistaDaaliaihminen täälläkin! Jos vaan paikka löytyy, missä juurakot voi talvettaa, on kamalaa tuhlausta heittää ihanuudet menemään. Ja kasvavathan ne kokoakinenemmän, kun vähän vanhenevat. Ihania värejä sinulla kukkiikin!
VastaaPoistatodellakin tuhlausta! Mulla unohtui joskus maahan ja vielä talvehti onnistuneesti. Ihanai kasveja!
Poistaoijoij, ihania! Voin kuvitella sen huokailun määrän, nuo on niiiiin upeita <3
VastaaPoistaNämä on kyllä ihan parhaita :)
PoistaDaaliat ovat syyskesän todellisia kuningattaria. Kaunista.
VastaaPoistaNiin samaa mieltä :)
Poista