Tiedättekö sen tunteen, kun sekoaa nähdessään sinivuokkoja koiralenkillä? Sitten sitä kykkii pylly pystyssä maan tasalla. Koska tätä jokakeväistä on ihmettä on saatava tarkastella mahdollisimman läheltä. Koska onhan se nyt niin NIIN mahtavaa, kun kaiken tuon roskan seasta pilkistää jotain noin nättiä. Että sitä on ylpeä olo sekopäisyydestään, kun keräilee itseään ylös viidennen sinivuokon jälkeen.
Onneksi lenkkeilen metsässä.
Aurinkoista lauantaita!
Sinivuokot ovat ihania. Omassa pihassa olivat juuri tulossa kukkaan ja nyt tuli karmea kaatosade joka on jatkunut yöstä saakka. Saa nähdä miten sinivuokkojen käy, näenkö niiden kukintaa.
VastaaPoistaSinivuokot on kukkia ihan parhaimmasta päästä! Niin kauniita ja ihania, kun ovat ensimmäisiä kukkijoita. Ja ihania nuo uudet Pelargonisi tuolla pari postausta sitten! Kuninkaallisia mahtuu aina lisää joukkoon :)
VastaaPoistaNyt jo! Kauniita!
VastaaPoistaSinivuokot ovat todellakin niin suloisia ihmeitä!
VastaaPoistaEn muista niitä kauheasti olleen esim. lapsuuteni kodin lähettyvillä tai mummolassani. Ainoastaan valkovuokkoja. Nyt olenkin iloinnut, kun meidän pienesssä metsässä on suorastaan sinivuokkojen meri.
On muuten jännä, miten sinistä väriä ei oikeastaan edes kaukaa erota. Kun katsoo metsää tarkemmin, huomaa sinisiä kukkia kaikkialla.
Teillä koiranomistajilla on eturivin paikka huomata näitä kevään ihmeitä, kun säännöllisesti lenkkeilee. Tai mikäs meitä koirattomiakaan estää säännöllisesti lenkkeilemästä. Ei vaan tule lähdettyä...
Aurinkoista lauantaita!
Täällä sade taukosi ja aurinko taitaa tulla esiin. :)
Meillä on kompostin takana pari tupasta sinivuokkoa. Unohdin käydä kurkkaamassa, joko siellä sinertää. Ihania ovat, varma kevään merkki!
VastaaPoistaSinivuokko on yksi kauneimmista, mitä Suomen luonto meille tarjoaa. Kun se vielä on yksi kevään aikaisemmista, niin kevään ilahduttajana sen arvo on mieletön:)
VastaaPoistaOnnea on löytää sinivuokko💙
VastaaPoistaMuistan tuon tunteen jo lapsena, kun menin metsään (silloin lapsen saattoi huoletta laittaa lähimetsään). Oikein jännitti, että joko niitä on. Ihan pieniä en kerännyt, vaan odotin, että ne hieman kasvoivat ja sitten keräsin niitä äidille ison kimpun. Sama juttu valkovuokkojen kanssa.
VastaaPoistaIhania! <3 Tää on pelkkää kidutusta, kun viikkokausia ennen ensimmäistäkään elonmerkkiä näillä leveyksillä saa toisten blogeista lukea kaiken jo kasvavan. Varsinaista mielenlujuuden testausta, hyvä etten ole jo ostamassa taloa eteläisemmästä suomesta! :D
VastaaPoistaMulle tätä tapahtuu omalla pihalla, ja usein;)
VastaaPoista