maanantai 7. toukokuuta 2018

Pientä ja sievää

Tähän aikaan vuodesta kukinta on yllättävän yltäkylläistä. Pikkukukat vain ovat niin pieniä, että menee tovi ennen kuin kokonaisuus uppoaa tajuntaan. Muita 10-senttisiä pikkukavereita on toki tarjolla kesälläkin. Toukokuu on kuitenkin paras aika loistaa. Areena on niin sanotusti melko tyhjä. Väriä ja vaihtelua riittää, ja kukkijoita on yllättävän paljon, kun laskea alkaa. Kuvissa näkyy vain osa pihani kukkijoista. 


Toukokuussa väri kuin väri käy. Mikään ei ole juuri nyt liikaa. Tänne vain keltaiset ja fuksian punaiset, joita en muuten niin hinkuen pihaani hommaa. Tämä erikoisen värinen esikko muistuttaa minua jo toista kevättä, että hanki nyt ihmeessä muitakin lajitovereita. Esikot ovat ihan mahtavia ja kirjo on käsittämättömän laaja. 


Kevätkaihonkukka on ihana koko kesän. Kukinnot ovat kuin lemmikillä. Erona vain se, että kasvi kasvaa maata myöten ja pysyy klaffissa koko kesän. Kasvusto ei röntsähdä kukinnan jälkeen vaan heleän vihreä lehdistö on kaunis sellaisenaan. Kasvi on parhaimmillaan pensaiden ja puiden juurella. Minulla tätä kasvaa laajoina mattoina kriikunan alla. Vuosien saatossa kasvusto on matkustanut versoillaan herukoiden luo. Matkaa on pari metriä. Metka kasvi!


Ihastelin vuosia naapurin keväisin kellertävää pihaa. Tuuli ilmeisesti kuuli toiveeni ja lähetti meillekin siemeniä. Ensin putkahti yksi yksilö ja nyt tämä villi ja vallaton kevätesikko valtaa meidänkin pihaa. Hyvä niin! Tällainen pehmeän pastellinen keltainen väri on harmikseni perennoissa aika harvinainen. Sävy olisi juuri täydellinen. Hempeä keltainen on upea yhdistelmä pastellisen vaaleanpunaisen kanssa.  


Ensimmäiset tulppaanit ovat jo auenneet. Nämä villit ovat ihan mahtavia, ja olen istutellut niitä vuosien saatossa koko ajan lisää. Niin siroja ollakseen tulppaaneja. Niillä on hauska tapa käydä iltaisin nukkumaan. Kun hämärä saapuu, sulkeutuvat kukat vain avautuakseen uudelleen aamulla.

Kiurunkannuksista en saa koskaan kyllikseni. Ne ovat vuosien saatossa vallanneet jo melko mukavan alan pienestä lehtopuutarhastani. Vaatimaton 3 puun lehto on olosuhteiltaan juuri riittävän lehto, että olen saanut sinne haalittua  lempiperennojani. Kiurunkannuksen niiden joukossa. Tämän pikkukukan muoto ja sävy jaksavat aina vain ihmetyttää joka kevät. Niin upea se on. Kyllä luonto osaa nämä hommat!


Tarvitseeko edes kertoa, että aivan joka paikkaa kolottaa ja ulkona on tullut 
oltua tuntitolkulla. 

Niin mahtavaa! 

Ihanaa ja ennen kaikkea aurinkoista viikkoa!

SHARE:

10 kommenttia

  1. Ihanan värinen esikko ensimmäisessä kuvassa <3 Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
  2. Ihan parasta aikaa! Joka päivä tupsahtaa jotain uutta maan uumenista.

    VastaaPoista
  3. Tämä on niin ihanaa aikaa. Aivan ihana keltainen esikko, juuri täydellisen sävyinen.

    VastaaPoista
  4. Ah, mitä suloisia. Omat kevätkaihonkukkani aukeavat varmasti tuota pikaa. Esikot ovat kyllä ihania!

    VastaaPoista
  5. Nämä pikkuiset esiin pulpahtavat tuovat kyllä kevään tullessaan :)

    VastaaPoista
  6. On tämä ollut mahtavaa kevätsäätä, hyvä kun malttaa tulla yöksi sisälle nukkumaan. Hienon värinen esikko ja totta, keväällä käy kaikki värit, ne kirkkaimmatkin.

    VastaaPoista
  7. Tämä on tosiaan niin ihanaa aikaa, joka päivä jotain uutta ja nimenomaan nuo pienet tekevät keväästä sitä jotakin, jota aina odottaa! Kaihonkukat täälläkin jo kukkivat!

    VastaaPoista
  8. Aivan hurmaavia kuvia ja ensimmäisiä kukkijoita :)

    VastaaPoista
  9. Aivan ihania, valoisia kuvia! :) Minullakin kasvaa omenapuun juurella samantapainen söpö vaaleanpunainen esikko, se taisi olla pari vuotta sitten ostamastani kukkaasetelmasta. Kiva yllätys, että se pärjää perennanakin. Hauska tuo siro tulppaani, en ole tuollaisia ennen nähnytkään.

    VastaaPoista

MINIMAL BLOGGER TEMPLATES BY pipdig