Blogiin ropisee aina kesän korvilla ennätysmäärä kysymyksiä kommenttien, instan, facen ja sähköpostin muodossa. Kokoan tähän postaukseen näitä päivän polttavia vastauksia, koska uskon, että ne mietityttävät montaa muutakin.
Se kaikista tärkein. Olen vienyt kaikki kasvit ulos. Tomaatteeja lukuunottamatta en karaissut kasveja, koska olen laiska ja luotan siihen, että kesä korjaa, jos joku kasvi ottaa vähän nokkiinsa. Aloitin noin 2 viikkoa sitten amppeleilla (maahumala ja muratti), siirryin pelakuihin ja lopulta kannoin ulos kelloköynnökset. Asun 1b-vyöhykkeellä ja kasvit ovat pärjänneet hienosti. Ruukkupuutarha sijaitsee talon katetulla parvekkeella. Muutama jättiverbena ja kosmos ovat taivasalla terdellä, ja hienosti pyyhkii sielläkin. Kovimmilla on ainoastaan edellisen postauksen kelloköynnös, koska sillä ei ole suojanaan seinää. Öistä huolimatta lehdissä on huomattavissa vain pientä kipristymistä. Se tokenee kyllä. Olisin näillä keleillä huolissaan ainoastaan liian kovasta paahteesta. Kasvit kannattaa viedä alkuun puolivarjoon ulkoilemaan. Aurinko käräyttää kasvit pahimmillaan jo tunnissa.
Tänä vuonna kesä alkoi jo ennen aikojaan. Tavallisempanakin keväänä puutarhaan voi huoletta istuttaa jo toukokuun puolessa välissä. Näin erityisesti tänä vuonna. Oma puutarha on saanut useamman uuden pensaan ja muutaman perennan.
Olen istuttanut kasvihuoneeseen tomaatit. Kurkkuja en ole vielä saanut aikaiseksi. Sielläkin tärkeää on muistaa varjostus ja tuuletus. Jälkimmäinen on toiminut meillä erityisen komeasti. Ovi on unohtunut yöksi jo 2 kertaa auki. Tomaatit ovat täysin kunnossa.
Moni huolehtii (syystäkin) miten vinkkini toimivat muilla vyöhykkeillä. Näissä ei auta kuin käyttää omaa harkintakykyä. Suomi on niin kovin pitkä maa. Äitini tomaatit ovat Savon korkeudella viihtyneet kasvarissa jo pidempään kuin omani. Häneltä tuli myös hyvä vinkki jonka olin unohtanut. Jos edessä on viileämpi yö, vie vesiämpäreitä kasvariin. Haihtuva vesi tuottaa lämpöä. Näiden lisäksi myös harsot kannattaa muistaa. Harsot kiskaisen esiin myös parvekkeella, jos tässä nyt perinteisille juhannuskeleille meinaa mittari kääntyä.
Viherkasvit voi jo kantaa ulos. Ja näiden kanssa pätee sama kuin kesäkukkienkin. Ei suorilta suoraan auringonpaisteeseen. Omat pikkupuuni painavat niin paljon, että odotan aina niin pitkälle, että on varmasti turvallista viedä ne ulos. Pari yötä on mennyt ulkoillessa. Laakeri- oliivi- ja sitruspuiden lisäksi myös perinteiset viherkasvit pääsevät pihalle. Ne viihtyvät ulkona koko kesän. Kokoa tulee rutkasti ja kasvit voivat paremmin kuin ikinä sisällä. Kokeilkaa, jos ette usko.
Tässä tulivat nämä tärkeimmät. Olen ehtinyt vastata blogin puolella vähän huonosti, mutta yritän parantaa tapani. Ilahdun jokaisesta kommenti yhä ja aina vaan. Kiitos kun olette niin aktiivisia!
Aurinkoista tiistaita!
Ei kommentteja
Lähetä kommentti