Mikään ei ole puutarhan kanssa armollisempaa kuin tieto siitä, että uusi kesä tulee joka vuosi. Joka kevät uuteen kauteen ponnistaa niin hirmuisella intensiteetillä, että loppuvuodesta ihan ihmetyttää, että joko se meni. Samaan aikaan mielessä surisevat uudet trendivärit, -kukat ja -hyötykasvit.
Viime kesä oli kaikissa mielin poikkeuksellisin ikinä. Olin kotoa pois ennätysmäärän. Kun aikaa olisi ollut touhuta pihalla, en jaksanut kovinkaan paljon. Tein taatusti ennätyksen myös pihalla istumisessa. Join kahvia ja katselin kukkia. Varsin valaisevaa. Puutarha pysyi paremmassa kunnossa ilman hoitoa kuin olin kuvitellut. Samaan aikaan huomasin kaiken villiintyvän silmissä.
Kasvihuone oli ensimmäistä kertaa käytössä täysin valmiina. Kasvari oli tiililattiaa myöten valmis. Mikä onni ja ilo tuo pieni lasinen talo onkaan ollut! Tein siellä niin paljon muutakin kuin vain kasvatin tomaatteja. Sitä lämmintä tomaatin tuoksua olen kaivannut koko kylmän kauden.
Kasvimaalla nautittiin herkkuja ennätys aikaisin. Suurin huoli oli veden riittäminen. Kun pihakaivo kuivui, kännettiin päälle kunnan vesi. Kylmä kesä on kauhistus, mutta viime kesän paahde hirvitti enemmän. Sellaiset lämpöasteet eivät voi tietää ilmastonmuutoksen kannalta hyvää.
Loppukesästä piha oli melkoisen kuiva. Onneksi kukkia riitti jonkun verran. Syyskesä on tyypillisesti ollut vuoden kukkaisinta aikaa meillä. Paahde verottaa selvästi kylmää kesää enemmän.
Tulevalle kaudelle toivoisin lempeitä sateita ja hieman lämpöä. Voimia ylläpitää puutarhaa ja intoa edistää sisäänkäynnin laittoa. Siinäpä ne tärkeimmät.
Ihanaa uutta vuotta! Kevät on ihan pian täällä taas.
Kauniit kuvat, etenkin tuo viimeinen super upea kukka-asetelma!
VastaaPoistaViime kesä oli tosiaan poikkeuksellinen, ja aika hienosti osoitti sen biohiilen suuren edun kasvimaalla. Meidän moreenipitoisessa mullassa kasvit kasvoivat isommiksi kuin koskaan ennen ja sato oli tietysti myös ennätyksellinen. Ja kastelukin lopetettiin jossain vaiheessa. On muuten pitänytkin kirjoittaa siitä blogiin, mutta mutta… se on toistaiseksi jäänyt ;)
Upeaa uutta vuotta 2019 sinullekin!
Loppukesä on kukka-asetelmien aatelia! :) Biohiili kiinnostaa täälläkin, joten kirjoita ihmeessä! :)
PoistaIhanat kuvat jälleen! On ollut mukava seurata sinun blogiasi jo pitkään, hyvää uutta vuotta ja uusia postauksia odotellen! T. Päivi - Kottikärryn kääntöpiiri (Blogit.fi)
VastaaPoistaTosi kiva kuulla! Tällaiset viestit ilahduttavat aina. Yksin täällä kuitenkin kirjoitellaan :D
PoistaIhania tunnelmia ja kesämuistoja. Tänään kävi juuri vesimittarin lukija ja mielenkiinnolla jään vesilaskua odottamaan. Sen verran paljon oli pakko viime kesänä puutarhaa kastella että saas nähdä... Iloista uutta vuotta!
VastaaPoistaSamat ajatukset täälläkin. Hurja suuntaus, jos kesät jatkossa ovat noin paahteisia.
PoistaIhanaa uutta puutarhavuotta!
VastaaPoistaSamoin sinne! :)
PoistaIhania kesätunnelmia kuvissasi! Ilolla ja innolla uuteen puutarhavuoteen!
VastaaPoistaMiten sitä onkin joka vuosi yhtä tohkeissaan? :D
PoistaTotta että kuuma ja kuiva kesä verotti kukintaa enemmän kuin kylmä ja sateinen. Toivotaan esikesälle kasveille sopivaa säätä (ei siltikään liikaa kylmää ja sadetta). Mukavaa uutta vuotta!
VastaaPoistaPuutarhurin rukous on joka vuosi yhtä osuva. Lämpöä ja lempeitä sateita toivotaan tällekin vuodelle :)
PoistaKauniit kuvat. Nyt on ollut melkoisen monta eri tavoin haasteellista kesää. Toivotaan hyvää puutarhakesää. Onnellista uutta vuotta 2019!
VastaaPoistaOnhan se juuri noin, vaikka kovin erilaiset ovat kaksi viimeistä kesää olleet. Myös minä kärsin liiasta paahteesta. Kroppa ei vaan kestä sitä. Joku välimalli olisi pitkästä aikaa kiva :D
PoistaUnelmani on tuohon tapaan versova puutarha. Pieni askelin olemme matkalla kohti sitä. Onneksi on pihamaata, jossa voi toteuttaa mielitekojaan. Minä olen tällä hetkellä keskittynyt lähinnä joulukuusten hoidon taituriksi. Kaikki ovat täynnä uusia kerkkiä, kuten tähän aikaan yleensäkin meillä sisällä. Tuskin raatsin viedä niitä pois, ainakaan vielä. Vehrein terveisin Tuija
VastaaPoistaEi se meilläkään hetkessä syntynyt. Viiden vuoden kohdalla ero alkuperäiseen oli merkittävä. Mä tein alkuun ihan kengännauhabudjetilla ja hartiavoimin kaksi pientä lasta jaloissa :D
Poista