Vihreää energiaa

Viikkoon on mahtunut niin paljon meininkiä työn puolesta, että alkaa jo hieman painaa hartioilla. Enkä nyt tarkoita mitään hauskaa pr-tapahtumissa juoksemista tai muuta inspiroivaa. Ihan vaan sitä sellaista tavallista, kun tekstiä pitää syntyä nopeammin kuin mieli tahtoisi tuottaa. Selkä huutaa hoosiannaa, koska olen tehnyt kuvituksia huonossa asennossa keittiön pöydän äärellä. Näissä tunnelmissa puutarha-alan sesongin tuntee nahoissaan. Saako aiheesta edes narista? Koska todellakin olen kiitollinen joka ainoasta työstä mitä näppäismistölle päätyy. 

Onko teillä jotain millä piristätte pitkäpiimäisiä päiviä? Koska sotken piirtäessä ja kuvatessa aina, pyrin saamaan aiheesta iloa myös itselleni. Hyllyn päällinen muuttui hetkessä kuvauksen jäljiltä vehreäksi maisemaksi, jota tuijottaa tapetin sijaan. Ihan hirveää luovuutta ja vaivaa tämä ei vaatinut, mutta teki juuri tänä aamuna minut tosi iloiseksi. Kun lähtee viikon kolmanteen päivään kuin urakkahommiin, on kaikki keinotekoinen ja aito piristys tervetullutta. Kyllä sujui kuvitushommat niin paljon iloisemmissa merkeissä. Joku siinä on, että kun järjestää ympäristön seesteiseksi, niin melu päässä rauhoittuu. Tiedän, että en ole ainoa, joka kokee asian näin.

Ja tarvitseeko edes mainita tuoksusta? Sillä keittiössä leijailee nyt vieno perunanarssisin tuoksu, joka siivittää ajatukset valon nopeudella keväiseen puutarhaan.

Ihanaa torstaita!