Herkut ja vitamiinit omasta puutarhasta

yhteistyö: Hankkijan Puutarha

Marjatarha on iso osa meidän puutarhaa. Taajama-alueen pihasta on mahdollista kerätä suuri ja monipuolinen sato ilman, että koko tontti on uhrattu viljelyyn. Kekseliäs sijoittelu ja koristeelliset puitteet ovat tärkeä osa nykyaikaista marjatarhaa.

Meidän tontti pukkasi voikukkaa, kun muutimme tänne. Rikkameren keskellä kasvoi kolme huonokuntoista hedelmäpuuta (omenaa ja kriikunaa) sekä marjapensaita. Sitkeällä hoidolla puut ovat pysyneet hengissä vielä 12 vuotta. Herukkapensaat ja karviaiset alkoivat tuottaa satoa, kun hoidin kasvualustan kuntoon. Isoin urakka oli poistaa kaikki kasvillisuus pensaiden alta ja ympäriltä. Loppu hoitui tuoreella puutarhamullalla, kalkilla ja Kekkilän luonnonmukaisella Marjalannoitteella.

Reunojen kanttaus ja kate pitävät huolen siitä, että pensaiden ei tarvitse taistella ravinteista. Kalkitsen ja lannoitan pensaat kerran vuodessa. Keväisiin rutiineihin kuuluu myös huolellinen reunojen viimeistely ja kuorikatteen lisäys. 

Yhteistyö Hankkijan Puutarhan kanssa innoitti laajentamaan hedelmä- ja marjatarhaa. Satoa tuottavat puuvartiset kasvit kasvavat meillä keittiöpuutarhassa ja sen läheisyydessä. Ison pergolan alla kasvaa pensasmustikoiden alue, joka sai täydennystä 'Northblue'-lajikkeesta. Rungollisten herukoiden viereen istutin valkoherukka 'Lepaan Valkean'. Kaikki uudet taimet ovat Tahvosten Taimistolta lähtöisin. Hankkijan Puutarhan pisteissä on laaja valikoima laadukkaita taimia, joita voi tilata myös nettikaupan kautta.

Jos tila on kortilla, suosittelen suhtautumaan marjapensaisiin kuten koristekasveihin. Meillä herukat reunustava yhtä tontin laitaa. Samalla ne tuovat näkösuojaa. Rungolliset herukat ja karviainen ovat hauskan näköisiä keittiöpuutarhassa. Päärynäpuu tuo hieman varjoa kasvihuoneelle. Hedelmäpuiden juurella kasvaa iso perenna-alue. Selvää rajaa marja-, -koriste- ja hyötytarhan välillä ei ole. 

Meidän piha alkaa olla jo melko täynnä. Olen kuitenkin haaveillut keltauumupuusta. 'Laatokan Helmi' on viimeinen hedelmäpuu, joka meille tulee mahtumaan. Suhtaudun satoon herkuttelun kannalta. On ihanaa, että omasta pihasta saa monipuolisesti suuhunpantavaa. Hedelmät ja marjat ovat tärkeä osa meidän perheen keittiöpuutarhaa.

Erikoisin juttu, joka myymälästä tarttui mukaan, on mesimarja-amppeli. Se on kasvanut vauhdilla parissa viikossa ja nuppuja on jo näkyvillä. Tätä satoa odotan suurimmalla mielenkiinnolla. 

Keittiöpuutarha on siivottu ja marja- ja hedelmätarha huollettu. Tästä on ihana jatkaa vappuna kylvöjen parissa.

Ihanaa vappua kaikille!

Puutarhassa tapahtuu

Kevät on todella täällä! Miten hämmästyttävä viikonloppu takana. Olin molemmat päivät Lahden Pihapiiri-messuilla töissä. Kun illansuussa ajelin kotiin, sain molempina päivinä todistaa kevään hurjaa etenemistä. Tuntui, että koivut olivat vihertyneet silmissä tunteissa.

Sanomattakin selvää, että en malttanut iltoja viettää vain sisällä, vaikka väsymys jo hieman painoikin. Kiersin kameran kanssa pihalla ja saatoin siinä ohimennen hieman kitkeä ja katteita levitellä. Kevättalkoot ovat jo hyvällä mallilla, kun töitä on tehty kohta kolmisen viikkoa. 

Uusia kukkia on auennut joka päivä. Erityisen innoissani olen narsisseista, joita olen viimeisen parin syksyn aikana istuttanut koko ajan enemmän. Tähänkin kasvisukuun kuuluu niin paljon erilaisia kaunottaria, että piha näyttää taas ihan uudenlaiselta tänä keväänä. Narsissit myös ovat hyvä lisä siinäkin mielessä, että ne kukkivat nyt samaan aikaan villitulppaanien kanssa. On kiva, että koko ajan on jotain katsottavaa ja kukintaa on varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. 

Puutarhakauden ollessaan kuumimmillaan, kiinnostaa kaikki aiheeseen liittyvä. Olen kahlannut taas puutarhahistoriaa kirjoista. Niiden innoittamana syntyi myös myös Versoilevan uusin podcast. Puutarhataiteen sanaleikki oli hauskaa haastamista. Kuuntele uusin podi suoraan alla olevasta soittimesta. Ihanaa puutarhaviikkoa kaikille!

Garden Flat Lay

Mikä ihmeen flat lay? Termillä tarkoitetaan kuvaa, joka on kuvattu suoraan ylhäältäpäin. Kuvassa on usein sommitelma, joka on puhtaasti visuaalinen, mutta se voi kertoa myös metaforan tai tarinan. Nopea googlettaminen antaa flat laylle (sekä yhteen tai erikseen kirjoitettuna) lukuisia osumia. 

Innostuin kokeilemaan muutamalla kasvilla omia versioita. Tämä oli oikeastaan aika hauska tapa harjoitella kuvia. Irrottelin helmililjoja sipuleineen, nappasin muutaman idänsinililjan ja akileijan lehtiruusukkeita. Kolmella kasvilla sain aikaiseksi useita eri versioita sekä neliöinä että perinteisessä kuvakoossa. 

Erityisesti englanninkielisellä google-haulla tulee vastaan tosi kivoja vinkkipostauksia ja tutoriaaleja siitä miten voi luoda mielenkiintoisia flat lay kuvia. Monissa suositeltiin vaaleaa tai valkoista pohjaa. Mutta jotenkin ajatus tummista puutarhakuvista innosti tällä kertaa enemmän. Kokeilu ei varmasti jää viimeiseksi. Flat layt ovat harvinaisen instagrammattavia, ja erityisesti ruokapuolella taidokkaita flat lay kuvia on paljon.

Joko innostuit edes vähäsen? Mitä jos sinäkin kokeilisit? Ihan jo sen takia, että me Versoilevassa keksimme hauskan #versoilevaflatlay haasteen, koska meistä olisi ihanaa nähdä muiltakin näitä nimenomaan kasvi- ja puutarhaviritteisiä kuvia. Lupaan, että minullakaan nämä eivät ole viimeiset.

Rakastan puutarha-aiheisia askarteluja, mutta sellaisia tosi kivoja on monesti vaikea löytää tai keksiä. Siksi innostuin näistä erityisen paljon. Ihan kuin maalaisi kukilla. Jotenkin hauska ajatus, että vaikka kukat kuivahtavat melko nopeasti, jää harkittu kuva elämään sen jälkeen.

Nyt vain kohti kukkakauppaa tai puutarhaa ja ei kun sommittelemaan. Muistakaa tägätä #versoilevaflatlay ja #gardenflatlay, jotta mekin näemme mitä hauskaa olette saaneet aikaiseksi.

Ps. Minut löytää tänä viikonloppuna juontamasta Lahden Pihapiiri-messuilla. Saa tulla nykimään hihasta ja moikkaamaan. Ihanaa viikonloppua kaikille!

Arjen juhlaa ja herkkuhetkiä

Kevät on minun pisin vuodenaikani. Se johtuu puhtaasti töistä. Puutarhaan liittyvät työt alkavat rytinällä heti vuodenvaihteen jälkeen. On lehtijuttuja, suunnitteluprojekteja ja messuja. Sitä kaikkea ihanaa, mutta joskus hengästyttävää. Sen vuoksi kaikki pienet arkisetkin hyvänmielen jutut ovat tervetulleita. Yhtä tärkeää on välillä hemmotella itseään ja perhettään. Meillä mennään useimmiten keittiön kautta. Myös nuoriso viihtyy pöydässä, kun tarjolla on herkkuruokia ja kaikki on katettu kauniiksi.

Teimme koko pääsiäisen herkkuruokia. Oli ihan keskittyä perheeseen ja lepoon. Pääsiäinen on siksikin tärkeä, että se on aina loma minkä aikana hieman hengähtää keväällä. Työt kun tunkevat välillä väkisinkin myös viikonloppuihin. 

Olen itse aamupalaihminen. Tuli siis herkuteltua aamusta iltaan. Vastaleivotuilla sämpylöillä oli ihana aloittaa päivä (ja suunnata puutarhaan). Jääkaappisämpylät olivat uusi tuttavuus. Rapeakuorinen herkku oli sisältä pehmoinen. Näitä meillä tehdään jatkossakin.

Oli ihana lähteä neljän päivän työviikkoon hyvillä mielin ja levänneenä. Pakko myöntää, että neljän jälkeen karkasin jo pihalle kuopimaan. Rakastan tätä vaihetta. Töitä päivällä, puutarhaa illalla ja sammun kuin lyhty jo ennen yhdeksää. 

Ihanaa loppuviikkoa kaikille!

Puisia rakenteita ja pergolaunelmia

Lämmin pääsiäinen ja pihapuuhat ovat saaneet vauhtia unelmiin ja suunnitelmiin. Tontin rönttäreuna edistyy kivaa vauhtia, mutta jotain uusia rakenteitakin olisi myös kiva saada. Niistä tulee puutarhaan niin erilainen tuntu. Kasvit näyttävät paremmalta, puutarha on mielenkiintoisempi myös talvella ja pihan huonemaisuus lisääntyy. Erityisesti jos työn alla on pergola tai säleikkö. Niitä voisin nikkaroida pihaan loputtomasti. 

Juttelimme aiheesta Johannan kanssa Versoilevan uusimmassa podcastissa. Aihe on molemmilla sydäntä läheltä. Siinä missä Johanna nikkaroi obeliskeja, mietin minä rakenteita joihin saa köynnöksiä. Puu taipuu niin moneen, että siitä saa vaikka mitä kivaa.

Ehkä turhin, mutta ah niin ihana pergola sijaitsee meidän keittiöpuutarhassa. Tuollaiseksi ilmavaksi rakenteeksi se tuo yllättävän paljon suojaa kasveille. Joten olen perustellut itselleni, että se on myös hyvin tarpellinen. Vaikka pergolan alla ei oleskella, sillä on sitä tärkeämpi esteettinen rooli pihassa. Keittiöpuutarha näyttää toki kivemmalta, mutta isoin vaikutus pergolalla on tonttiin. Kulma jossa keittiöpuutarha sijaitsee, on korkeudeltaan tontin matalin kohta. Pergola tasapainottaa tontin korkeuseroja ja toispuolisuutta hyvällä tavalla.

Joten tällaisia täällä mietitään taas. Kunhan nyt ensin selviän puutarhan keväästä, joka jo itsessään tuottaa työtä monen kottikärryllisen edestä. Mutta saahan sitä haaveilla. Mistä teillä haaveillaan tänä keväänä?

Ihanaa viikonalkua! Näissä leppoisissa merkeissä se onkin ihana aloittaa.

Ihanaa pääsäistä ja leipomisen iloa!

Olen jo pitkään seurannut erityisesti instassa Annin Uunissa-blogia. Blogi on melko lyhyessä ajassa kivunnut suomalaisten leivontablogien kärkikaartiin eikä syyttä. Ohjeet ovat toimivia, Anni tarttuu innokkaasti maailmalta kantautuviin uusiin tuuliin ja ottaa superkauniita kuvia. Ei siis ihme, että Annin herkut löytyvät nyt myös kirjan kansien välistä.  

Kirja rakentuu hauskasti vuodenaikojen mukaan. Puutarhanystävää ihastuttavat myös lukuisat kukat, joita kuvissa on käytetty monipuolisesti niin koristelussa kuin taustalla. Koen itse tällaisen kirjan käyttännöllisenä. Samasta teoksesta löytyvät niin joulu- kuin kesäherkut. Oli ilahduttavaa huomata, että vuodenaikojen alle oli jaoteltu erilaisia juhlia mihin leivonnaiset sopivat. 

Ra-kas-tan Annin tapaa koristella kakkuja ja leivonnaisia. Kaikki näyttää niin herkullisesta ja suloiselta. Kirjan alkuun on koottu kaikki kakkupohjat, kreemit ja täytteet ja päälliset, jotka jokaisella kotileipojalla olisi hyvä olla jotenkin hanskassa. 

Olen siinä mielessä jämähtävää sorttia, että jos löydän mieleisen ja ohjeiltaan toimivan leivontablogin, palaan useimmiten samaan paikkaan reseptejä hakemaan. Annin blogi tuli itselleni saumaan, kun kaipasin uutta leivontaesikuvaa ja jotain mistä innostua. Kirja on siinä mielessä vieläkin parempi, että tykkään leipoa perinteisen kirjan kanssa. Mitä parempi kirja, sitä tahmaisemmat sivut. 

Tämän kirjan ehdoton erikoisuus on se, että ohjeiden perään on selkeästi merkitty, jos ne soveltuvat niin kutsutuiksi mökkiohjeiksi. Eli sellaisia simppeleitä, toimivia ja kivoja ohjeita, jotka onnistuvat alkeellisemmassakin keittiössä. Ihan parasta!

Upean kirjan on kirjoittanut Anni Paakkunainen, joka vastaa myös resepteistä ja stailauksesta. Kirjan kuvat on ottanut Anni ja Sofia Tietäväinen. Kaunis taitto on Laura Ylikahrin käsialaa. Kirjan on kustantanut WSOY.

Kirja on saatu arvostelukappaleena. 

Puutarha kesäkuntoon - kasviuutuksia ja kuorikatetta

Yhteistyössä: Hankkijan Puutarha

Kahta en puutarhassani vaihtaisi: puuvartisia kasveja ja kuorikatetta. Miten ihana oli levitellä uutta kerrosta istutusalueille viikonlopun aikana. Piha kaunistui silmissä. Samalla puutarhakausi pyörähti isolla pyörällä käyntiin. Istutin jopa ensimmäisiä kasveja nyt jo pehmoiseen maahan.

Meidän tontin viimeinen rönttäreuna on edennyt hissuksiin muiden projektien ohessa. Olen  istuttanut sinne puuvartisen kasvien ryhmiä, katsonut miten ne istuvat ympäristöön, ja tiivistänyt sen jälkeen rivejä. Tämä on myös edullinen ja verkkainen tapa luoda polveileva ja vapaasti kasvava reunaistutus tontin laidalle. Kaikkea ei tarvitse istuttaa kerralla tai järjestyksessä. Myös harvempaan istutetut pensasryhmät tuovat osittaista näkösuojaa.

Hain Hankkijan Puutarhasta monta ihanaa uutuuskasvia tien reunaa kaunistamaan. Alue on siksikin tärkeä meille, että se on reunustaa sisäänkäyntiä. Kaksi vuotta sitten kaadetut vanhat, suuret ja lahot puut jättivät melko aution läntin jälkeensä. Tiedossa on kolmas kesä ja istutettavana taas uusi valtava satsi kasveja. Projektia on ihana jatkaa, koska edellisvuosien kasvit ovat jo hyvässä kasvuvauhdissa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että valmista tulee myös hitaasti tekemällä. 

Eniten innoissani ole kasviuutuuksista ja -erikoisuuksista, joita pääsin kokeilemaan. Osa lajikkeista oli jo entuudestaan tuttuja, mutta joukossa oli myös ihan vieraita lajikkeita. Hankkijan Puutarhalla on myynnissä tosi iso valikoima Tahvosten taimia, joista iso osa on viljelty Suomessa. Tahvoset puolestaan on tunnettu siitä, että he pyrkivät jatkuvasti löytämään uusia lajeja ja lajikkeita, jotka istuvat Suomen ilmastoon. Olen kokenut, että myös maahantuodut taimet ovat laadukkaita. Olen suosinut Tahvosten taimia aina kun mahdollista. Itseäni ilahduttaa myös, se että taimet ovat myyntiin saakka olleet puutarhureiden hoidossa, koska myös Hankkijan Puutarhan pisteissä kasveja ylläpitävät ammattilaiset. Hyvä hoito, hyvä taimi. 

Istutin kaksi Walkerinhernepuuta sisäänkäynnin viereen. Tällaiset rungolliset pensaat ovat kuin pikkupuita. Niitä mahtuu pihaan silloinkin, kun isojen puiden määrän kiintiö on aika lailla täynnä.

Monilajinen puu- ja pensasryhmä sai täydennystä näistä kasveista. Taimivalikoima vaihtelee Hankkijan Puutarhan pisteissä, mutta kasveja saa myös myös nettikaupan kautta. Minä kokeilin näitä:

Walkerinhernepuu 'Walker'
Alppiruusu 'Royal Butterfly'
Makeasinikuusama 'Anja' (marjasato maistuu mustikalta)
Nietospensas 'Yuki Snowflake'
Pikkusyreeni 'Tinkerbelle'
Makeasinikuusama 'Atut' (myös tämä tekee satoa!)
Japaninangervo 'Double Play Red'
Syyshortensia 'Magical Candle'
Musta-aronia 'Revontuli' 
Purppuraomenapuu 'Kadetti'

Kastelin samalla pikkuhavuja. Ne voivat paremmin ja ovat vihreämpiä, kun niitä muistaa kastella keväällä. Muuten havut ovat ehkä simppeleimpiä hoidokkeja, mitä pihaansa voi istuttaa. 

Haravointi on pitkästä aikaa kivaa. En haravoi kaikkia lehtiä katealueilta talvehtevien hyönteisten takia. Ohut kerros katetta peittää kaiken mikä näyttää roskaiselta. Monta leppäkerttua mönki kyllä jo vastaan.  Kevät on kaikkinensa palkitsevin aika puutarhassa. Jälki näkyy hetkessä, kun alue alueelta vanhat kuihtuneet kasvit leikkaa alas. 

Tästä on hyvä jatkaa kohti kevättä. Talkoot ovat jo hyvässä vauhdissa!

Vapaa viikonloppu ja touhu poikasineen

Keväinen viikonloppu on kirpakasta kelistä ja pihan lumikinoksista tuntunut lomalta. Edessä on vielä sunnuntai aikataulutonta tekemistä ihan oman mielen mukaan. Arvostan tällaista aikaa eniten. Haravoin ja järjestelin ruukkuja eilen tovin. Koulin pikkutaimia ja leivoin. Kuitenkin niin vähän, että aikaa jäi runsaasti Netflixille. 

Katselun alla on uusi nordicnoir-sarja  Quicksand - Suurin kaikista. Sen lomassa on ihana torkahtaa ja syödä suklaata (koska sokeriton on vihdoin ohi). Tänään hilpaisen kirppikselle ja teen loput kevätkylvöt. Ensimmäinen satsi auringonkukkaa on jo turvallisesti mullissa, mutta olin taas silti innoissani ostanut melkoisen määrän kaikenlaista kylvettävää. Näiden parissa on ihan puuhastella ihan itsekseen, kun ei ole kiire.

Meille eksyy hyvin harvoin pikkunoitia. Toiveikkaasti kyllä aina varaan heille jotakin. Ehkä tänä vuonna onnistaa. Tuoreus ja terveys olisi mahtava juttu!

Ihanaa palmusunnuntaita!

Vihreitä parvekesuunnitelmia

Tänä vuonna puhaltaa erilaiset suunnitelmat ruukkupuutarhassa. Kaipaan jotain ihan uutta parvekkeen päätyyn. Päädyllä tarkoitan kulmaa, jossa kaksi 15 metriä pitkää parvekkeen sivua kohtaavat toisensa. Se on mun oleskelukulmaus, jossa juon kesällä kahvia. Kasvisuunnitelmat surraavat päässä. Parvekkeelle kun mahtuu kaikenlaista, vanhaa ja uutta suunnitelmaa. 

Olen usein kertonut, että meillä viherkasvit viettävät kesän parvekkeella. Olen ripotellut niitä sikin sokin kesäkukkien sekaan, joten niihin ei juuri kiinnitä huomiota. Mutta just nyt haluan kiinnittää niihin huomiota. Joten kulmaan on tulossa pelkästään viherkasveja ja pikkupuita. Omat kasvit ei täysin riitä, joten olen tässä pikkuhiljaa hommannut kesäsuunnitelmiin sopivia ruukkuja ja kasveja. Ihanin uusi juttu on pagodipuu, jonka ostin Kevätmessuilta HUONE ett RUMin osastolta (ja unohdin kuvata puun, kun niin vimmalla istuttelin). Tuolle inspiroivalle osastolle jäi kyllä monta muutakin innostavaa kasvia. Onneksi heillä on puoti ja nettikauppa. Osaavat rouvat tarjoavat myös hyviä hoitovinkkejä. Joten sinne kipin kapi ostoksille muutkin. Kauppa löytyy Kirkkonummelta. 

Olen erityisen ihastunut mehikasveihin ja kaktuksiin. Kaikki muutkin pienet kasvit viehättävät suuresti. Tykkään yhdistellä tosi isoja kasveja hyvin pieniin. Silloin riittää mielenkiintoista katsottavaa. Odotan innolla mitä saan aikaan. Olen hieman jämähtävää sorttia, kun ihastun johonkin. Lisäilen korkeintaan yksittäisiä uusia kasveja. Joten tänä vuonna teen kokonaisen uuden pienen ruukkupuutarhan. 

Jos haluat tietää miten viherkasvit saa viihtymään ulkona, kuuntele Versoilevan uusin podcast, jonka teimme Hernepensaskujanteen Johannan kanssa. Siellä ne on kaikki meidän hyvät ja huonot vinkit. Vassokuu... Toivottavasti tykkäätte. Moikka!

Sokerittoman jälkeen

Sokeri on siitä hankala kumppani, että sen kanssa on usein hieman hankala elää, mutta ilman iskee ikävä. 3 sokeritonta kuukautta tekivät kyllä hyvää erityisesti talvella, koska liikun silloin vähemmän. En määritellyt taukoa etukäteen. Kuukausi venyi lopulta kolmeen. Mitä jäi käteen?

Olo on tuhannesti parempi ilman sokeria. Olo ei heittele, tulee syötyä tasaisemmin niitä terveellisempiä juttuja ja paino pysyy kurissa pingottamatta. Erityisesti nautin siitä miten hyvin iho voi. Se on siloinen, pehmeä ja atopia loistaa poissaolollaan. Kaipasin kuitenkin valtavasti leivontaa. Ihan yhtä paljon kuin sokeria. Virittelin kaikenlaisia sokerittomia reseptejä, mutta leipominen ei ollut yhtä kivaa kuin sokerin tuoksussa. 

Leivoimme tyttären toiveesta suklaamuffinsseja sokerittoman päätteeksi. Oli hauska huomata, että pari palaa riitti. Kokonainen leivos oli liikaa. Olen syönyt sokeria tauon jälkeen maltilla ja pitänyt huolen siitä, että välissä on selkeitä taukopäiviä. Sokerin mussuttaminen lipsahtaa niin helposti päivittäiseksi huviksi. 

Usein kuulee puhuttavan sokerikoukusta. Sen minäkin tunnistan. Tauon alku oli vaikea. Nyt sokeria ei tarvitse saada joka päivä. Yksi herkkupäivä ei kuitenkaan kaada kaikkea. Pienikin määrä riittää makeannälkään. Tarkkana saan silti olla, koska olen melkoinen sokerihiiri. 

Kesä lähestyy kovaa kyytiä. Ja silloin on erityisen ihana päästä leipomaan piirakoita ja pullia.

Mukavaa tiistaita!

Urbaani parvekepuutarha

Tämän kevään isoin ponnistus tehtiin Versoilevan porukalla Kevätmessuille Helsingin messukeskukseen. Suunnittelimme ja toteutimme urbaanin parvekepuutarhan K-Raudalle. Parvekkeen vierestä löytyy upea K-Raudan osasto, jonne teimme kasvisuunnitelman ja stailauksen. Jos olet vielä matkalla messuille, kannattaa ehdottomasti suunnata osastolle. Sieltä löytyy meidän tekemä pökerryttävän ihana kukkaseinä, jossa voi ottaa itsestään kuvia. 

Parvekeprojektissa olivat kanssani mukana Maria Kesänen (Kanelia ja kardemummaa) sekä Sanna Rasku (Kukkala). Oli hauskaa tehdä tällainen kaupunkilaisen keidas, jossa viherkasvit viihtyvät ulkona sulassa sovussa yrttien ja mansikoiden kanssa. Kukkia on vain pari hassua. Koristeellinen voi olla ilmankin!

Itselleni isoin juttu oli päästä maalaamaan parvekkeen takaseinä. Oli hauskaa, että saimme niin vapaat kädet. Olen pienestä asti käynyt K-Raudassa. Käsistään kätevä isäni tuntui ramppaavan siellä alvariinsa. Olen tottunut siihen, että lähes mitä vaan voi tehdä itse. Kuten vaikka korotetun terassin parvekkeelle, pergolan viherseinällä tai päräyttävän koko seinän maalauksen. 

Lähes kaikki tuotteet parvekkeella ovat K-Raudan oman Cello merkin. Se K-Raudassa onkin kivaa. Sieltä löytyy rakennusmateriaalien lisäksi kalusteet, somisteet, matot ja kasvit.

Käväisin kuvaamassa parvekkeen torstaiaamuna. Moni ihaili parvekkeen ruukkuja. Erityisesti ruosteiset Echo-ruukut kiinnostivat. Niistä ei ikinä uskoisi, että ne ovat kevyttä muovia. Ruukut sopivat täydellisesti parvekkeen tyyliin.

Minusta pienikin parveke hyötyy valtavasti ruukutuspöydästä. Itselläni niitä on suurella parvekkeella kaksi. Parveke on ihan paras paikka istuttaa ja touhuta varsinkin sen jälkeen, kun tila on keväällä laitettu kivaksi. Paikka on aina siisti ja tunnelma ihana kasvien keskellä. 

Parvekkeella on useita omia suosikkikasvejani. Suuri puistokultapalmu on yksi niistä. Hopeanharmaa kultaimarre on aina yhtä upea. Lisäksi istutimme esimerkiksi korallikaktuksia, mehikasveja ja helmivillakkoa. Itselleni yllätys oli Sannan valitsemat flamingonkukat, jotka sopivat tyyliin täydellisesti. Ne toistivat seinän vaaleanpunaista sävyä. 

Tällaista tällä kertaa. Kävitkö sinä messuilla ja bongasitko mitään kivaa?
Mukavia messuja teille sinne vielä suuntaaville.

Ihanaa viikonloppua!