Viherkasvit ovat taas sisällä pitkän kesäulkoilun jälkeen. Meillä kasveja voisi pitää yhä parvekkeella nyt syyskuussa - niin lämpöiset ovat kelit yhä. En halua ottaa riskiä palelluttamisesta. Koen myös helpommaksi tyhjentää parvekkeen osissa. Viherkasveista on hyvä aloittaa.
Kaikki ulkoilevat viherkasvit päätyvät meillä keittiöön. Tämän kummempia varotoimia en tee. Yhdistelen ulkoilijat pariksi kolmeksi isoksi ryhmäksi ja seurailen tilannetta.
Olen tietoinen, että ulkoa voi tulla ötököitä mukana. Viherkasvit ovat viettäneet kesän kesäkukkien ja pikkupuiden kanssa. Joka kesä siellä joku tauti on kesäkukissa tai puissa. Siirrän aina mahdollisimman nopeasti sairastuneet yksilöt pois. En altistumisesta huolimatta hoida muita kasveja, jos oireita ei näy. En usko, että ylihoitaminen on kasville hyväksi.
Osa kasveista tiputtaa jonkun verran lehtiä siirron jälkeen. Kilpipiilea on sulkasatoisin. Yritän hieman hillitä karistelua suihkuttamalla kasvit usein. Mikroilmasto on parempi, kun kasvit ovat yhdessä. Suihkutus tekee yhteisestä lähi-ilmasta mukavan kostean.
Moni kasveista on kasvanut valtavasti kesän aikana, osa ei juurikaan. Tämä on kuitenkin yksi syy ulkoilulle. Olen saanut monta mahtavaa kasvia tällä menetelmällä, vaikka olen ostanut taimet melko pieninä.
Viherkasvien syys- ja talvihoito eroaa muusta kaudesta. Tein aiheesta vinkkiartikkelin Versoilevan sivuille. Alla olevasta soittimesta voit kuunnella samasta aiheesta uusimman Puhetta puutarhasta-podcastin.
Skönt & härligt grönt :)
VastaaPoistaKram Titti