Alppiruusut - hoito ja kasvatus

Alppiruusut ovat varjotarhan upeimmat kukkivat pensaat. Hoito on helppoa ja kasvuakin tapahtuu, kun malttaa odottaa. Nopeita nämä kaunottaret eivät ole. Kasvua saa usein odotella useita vuosia. Onneksi pensaat ovat kauniita heti ostovaiheesta eteenpäin, vaikka koko olisikin pienempi. Lajikkeissa on valtavia kokoeroja, jotka tulee ottaa huomioon jo istutusvaiheessa. Itselläni pienin rhodo on polvenkorkuinen 'Elviira' ja suurin 'Helsingin Yliopisto', joka on yksi tavallisimmista rhodoista Suomessa. Se menestyy V-vyöhykkeellä asti. 

Alppiruusu kannattaa istuttaa puolivarjoiseen paikkaan. Meillä pensaat ovat pihan varjoisimmassa kulmassa, jossa pensaat jäävät puiden ja rakennuksen katveeseen. Rhodo on myös täydellinen valinta metsäpuutarhaan.  Tämä on yksi parhaista pensaista tontin laitaan, jos tontti jatkuu sen jälkeen metsäisenä. Liitoskohta tontin rajalla on silloin pehmeämpi ja kauniimpi. Jos pihasta ei löydy varjoista paikkaa,  ja haluat istuttaa alppiruusun aurinkoiselle paikalle, tarvitsee pensas säännöllistä kastelua ja erittäin huolellisen kevätsuojauksen. 

Alppiruusun edessä kasvaa sormivaleangervo. 

Alppiruusulla on kokoonsa nähden maltillisen kokoinen juuristo, joka on pinnassa. Siksi alppiruusun voi hyvin istuttaa esimerkiksi männyn juurelle. Maan tulee olla kalkitsematon, kuohkea ja runsasmultainen. Pohjan saa helpoiten kuntoon käyttämällä havu-rhohomultaa. Yhtä hyvin kasvualustan voi sekoittaa kompostista ja olemassa olevasta maapohjasta. Tärkeintä on, että kasvualusta on ainakin puoli metriä syvä. Helpointa on tehdä pensaille kohopenkkejä, jolloin ei tarvitse kaivaa niin paljon. Kasvualustaan voi lisätä rhodolannoitetta, jos ei käytä havu-rhodomultaa. Säkeissä myytävä multa on jo peruslannoitettua eikä kaipaa lisälannoitusta. Tein omat kasvualustat sekoittamalla kompostia, olemassa olevaa pohjaa ja pussimultaa. Sekaan nakkasin hieman kuusen neulasia, jotka happamoittavat kasvualustaa. Alppiruusu istutetaan samaan korkeuteen kuin se on muoviruukussa. Näin juurenniska ei jää maan alle. Multa tiivistetään huolellisesti käsin painellen juurenniskan ympäriltä. Kasvi tarvitsee alkuun viikottaista kastelua. Ensimmäisen 1–2 kuukauden jälkeen tahtia voi harventaa. Pensas nuupottaa lehtiään, jos se on päässyt kuivahtamaan. 

Alppiruusut ovat aina vihantia kasveja eli ne ovat vihreitä ympäri vuoden. Kasvi alkaa haihduttaa heti ensimmäisten säteiden aikaan. Jos pensasta ei varjosta, alkaa kuivuminen. Puiden katveessa varjostamisen kanssa pääsee helpommalla. Mitä nuorempi pensas, sitä herkempi se on kuivumaan. Keväällä pensaiden vointia on hyvä seurata, ja kastella tarvittaessa. Myös paahteiset ja tuuliset kesät saattavat aiheuttaa lisäkastelun tarvetta. Keväällä rhodoille annetaan myös havu-rhodolannoite ennen kukintaa. Pensas ei tarvitse paljon lannoitusta, joten ohjeen määrää on hyvä noudattaa. Alppiruusut hyötyvät katteesta, joka vähentää haihduntaa ja pitää rikkoja hieman kurissa. 

Alppiruusut eivät varsinaisesti tarvitse leikkausta. Kuivuneet ja kuolleet oksat on aina hyvä poistaa. Jos pensaan juurelle haluaa istuttaa muuta, kestää rhodo alimpien oksien leikkauksen, jolloin alle tulee enemmän tilaa. Silloinkin on hyvä muistaa, että ei jätä tappeja vaan tekee siistin leikkauksen. Monet perennat viihtyvät alppiruusun juurella, vaikka maa onkin hieman hapan. 

Alppiruusujen kukinta oli tänä vuonna todella upea! 💜